Eilen illalla mentiin Sofian ja mun host-vanhempien kanssa Milanoon latin america-festareille. Sai kerrankin laittaa vähän parempaa päälle, testata uusia kenkiä ja huitaista vähän poskipunaa.
Tunnelma festareilla oli tosi hyvä ja heti kun astu porteista sisään niin tuntu kuin olis ollu jossain päin etelä-Amerikkaa. Homman nimi oli että joka maalla oli oma ravintolansa, matkamuistomyymälänsä sekä joillain onnekkailla kunnon baari ja tanssilattia. Käytiin ekaksi syömässä paellaa argentiinan raflassa, ruokajuomana tietenkin sangriaa. Sen jälkeen kierreltiin ympäri ämpäri ja tsekattiin päälavan reggaeton-keikka. Claudia ja Maurizio halusivat kovasti tanssimaan joten mentiin Kuuban kojulle koittamaan miten se lantio oikein liikkuu. Naureskeltiin Sofian kanssa että meitähän ei tuonne saa kirveelläkään. Kaikki vaikutti ainakin mun silmissä ammattilaistanssijoilta eikä siinä kauheesti tehnyt mieli mennä mukaan suomalaisen tönkkövaratalon kanssa. Claudia varoitteli että on mahdoton pysytellä vaan seinäkukkasena. Ja niinhän siinä kävi että hetken päästä ensimmäinen kavaljeeri löysi tiensä mun luo. Voi vitsit kaikkien olis pitänyt nähdä se, yritin siinä sitten pyöriä mukana mutta ei siitä mitään tullut kun nauratti niin paljon. Muutaman drinkin jälkeen vallattiin tanssilattia ja oltiin jo kuin mitäkin latinoja. Tanssittajia riitti ja tunnelma oli todellakin katossa. On se kumma ja harmi kun Suomessa tällainen "hei tuutko tanssimaan"-kulttuuri puuttuu kokonaan. Ennen kotiin lähtöä syötiin vielä churroja jotka oli tosi outoja ja jäi kyllä kakkosiksi Brysselin churroihin verrattuna.
Tänään aamulla mittari näytti 37 astetta varjossa ja päätettiin että paras vaihtoehto on paeta uima-altaalle heti lounaan jälkeen. Aika moni muukin oli tehnyt samat johtopäätökset ja paikka oikein pursusi vilvoittelevaa vettä hapuilevista ihmisistä. Nyt olen aivan rätti kaiken tanssimisen ja vedessä porskuttelun jälkeen ja taidankin pyhittää illan jonkin mukavan filmin katselulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti