tiistai 27. heinäkuuta 2010

English, anyone?

Lauantaina käytiin Sofian kanssa visiitillä Genovassa, joka osottautui erittäin kauniiksi ja kiinnostavaksi merenrantakaupungiksi. Meillä ei ollut karttaa eikä mitään muutakaan hajua minne päin juna-asemalta tulisi lähteä. Ja juna-aseman turisti-info oli kaiken lisäksi muuttanut jonnekin ydinkeskustan liepeille... Löydettiin kuiteskin satamaan jota pitkin lähdettiin kävelemään kohti keskustakeskustaa. Koko aamupäivä yritettiin etsiä kadonnutta turisti-infoa. Kysyttiin mm. poliisilta, kahviloista ja eräältä oppaalta mutta kaikki vaan sanoivat että ei täälläpäin mitään infoa pitäisi olla. Niin italialaista meininkiä että! Argh! Lopulta kun sitten löydettiin se hiiskatin info oltiin jo niin uupuneita kaikesta siitä kävelystä että infotätien neuvoista ja oppaista huolimatta päätettiin lopettaa sightseeing ja nauttia kunnon lounas, oltiinhan me jo nähty koko keskusta metsästäessä infoa. Olin sitten päättänyt jo aikaisemmin viikolla että tänään haluan syödä ihanaa italialaista lasagnea. Tilasin paikallisesta trattoriasta home made lasagnea ja odotin saapuvaa lautastani vesi kielellä. Ja mitä sieltä tulikaan! Lasagnelevyjä sikin sokin lautasella tomaattikastikkeen kera. Siinä vaiheessa alkoi olla pinna hieman kireellä. Iltapäivällä päätettiin katsastaa Genovan aquarium joka on siis yksi maailman suurimmista, tai niin sen ainakin piti olla. Jälkeenpäin ajateltuna 18e kalojen ja rapujen näkemisestä oli AIVAN liikaa. Lopuksi ostettiin vielä isot palat foccaciaa joka on muuten yksi kuuluisimmista Genovan erikoisuuksista.

Eilen olin viimeistä kertaa uima-altaalla. Siitä on tullu vähän kuin toinen koti täällä Italiassa joten oli vähän haikea mieli. Mutta kuten tiedetään, kaiken hyvän mukana tulee myös ne vähän epämukavammat jutut, kuten Giulio joka on olevinan hauska avaamalla mun bikinien hakaset keskellä uima-allasta tai Alessandro joka huutaa altaan toisesta päästä "Anna, kakka!" tietenkin niin lujaa että kaikki muut auringonpalvojat sekä tietty se komea uimavalvoja katsovat mua suut ammollaan. Siis tämä kyseinen sana tarkoittaa että nyt on aika mennä vessaan. Ihana uima-allas!

Tänään sain taas kerran lisää harmaita hiuksia italialaisten englannintaidoista. Kävin lähettämässä paketin Suomeen paikallisessa postissa. Eihän ne siellä osannut sanaakaan englantia, kuten arvata jo saattoi. Yritin sitten onnettomilla italiankielentaidoillani selittää että tämä paketti maapostina Suomeen. Koko homma kesti 45min ja voitte vaan kuvitella minkälainen jono mun taakse ehti kertyä. Osa ihmisistä lähti pois kesken kaiken kun eivät jaksaneet enää odottaa. Eikä kukaan osannut auttaa mua, yritin puhua italiaa, englantia ja ranskaa mutta mikään ei auttanu. On se kumma kun ei sen vertaa osata englantai ja kyllähän nyt postissa edes jonkin verran pitäis osata kun suurin osa opasteista oli sekä italiaksi että englanniksi. Yritin selittää että voin tulla huomenna uudestaan Claudian kanssa mutta kun se postineiti ei ymmärtänyt sitäkään! Saa nyt nähdä mihin se paketti loppujen lopuksi päätyy...

Nyt täytyy varmaan ruveta pesemään pyykkiä ja katsomaan miten saan kaiken ahdettua rinkkaan. Seitsemän kiloa pitäis jo olla matkalla Suomeen, laskin että nyt on tilaa vähän tuliaisillekin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti